Kielitietoisuus on laaja käsite, mutta yleensä sillä tarkoitetaan tietoisuutta kielestä, kielen rakenteista sekä oppiaine- ja alakohtaisesta kielestä. Kielitietoisuuteen kuuluu myös monikielisyyden tukeminen, mikä voi tarkoittaa esimerkiksi opiskelijoiden kannustamista hyödyntämään kaikkia osaamiaan kieliä.
Kieli oppimisen välineenä
Kielitietoisuus näkee kielen oppimisen välineenä, ei pelkästään oppimisen kohteena. Kielitietoisessa opetuksessa ja ohjauksessa kiinnitetään huomiota oppiainekohtaiseen kieleen ja sanastoon sekä varmistetaan, että opiskelija on ymmärtänyt puheenaiheena olevan asian. Kielitietoisuuden avulla mahdollistetaan se, että kaikki opiskelijat voivat ymmärtää ja osallistua opetukseen. Kielitietoisuudesta ja selkeästä kommunikaatiosta voivat hyötyä erityisesti mm. maahanmuuttaneet, erityisoppijat, ikäihmiset sekä ihmiset, joilla on neuropsykologisia haasteita. Kun käsitellään uusia ja vaikeita asioita, kielitietoisuudesta hyötyvät kaikki.
Vinkkejä kielitietoiseen opetukseen ja ohjaukseen
- Varmista, että kaikki kuulevat ja näkevät sinut.
- Kirjoita tunnin alussa opetettavan aiheen pääkäsitteet sekä tunnin tavoite näkyville esimerkiksi taululle. Palaa käsitteisiin ja/tai tavoitteisiin tunnin lopussa.
- Johdattele opiskelijat käsiteltävään aiheeseen, etene loogisesti puhuen yhdestä asiasta kerrallaan.
- Mieti, mikä on olennaista opittavan asian kannalta ja esitä tärkeimmät asiat ensin.
- Käytä rauhallista puhetempoa.
- Kiinnitä huomiota puhetyyliisi. Käytätkö esimerkiksi paljon:
- kielikuvia (“Pysyittekö kärryillä?”),
- puhekieltä (“Pidettäiskö pieni happihyppely?”)
- tai murteellisia ilmauksia (“Ookko nää Oulusta?”)
- Varmista, että opiskelijat ymmärtävät, mitä tarkoitat.
- Toista tärkeimmät sanat, termit ja asiat useaan kertaan ja kirjoita ne opiskelijoiden nähtäville.
- Käytännön töitä harjoiteltaessa selosta ääneen toimintasi vaiheita. Kerro, mitä olet tekemässä tai pyydä vastaavasti opiskelijaa kertomaan, mitä hän tekee.
- Pyydä opiskelijaa lukemaan ääneen tai toistamaan ohjeita.
- Varmista ymmärtäminen esimerkiksi pyytämällä opiskelijaa selittämään opittava asia omin sanoin tai käyttämällä “miksi”-kysymyksiä. Asian ymmärtäminen ei välttämättä selviä kysymyksellä “Ymmärsittekö?”
- Pidä kysymysten jälkeen riittävä tauko, jotta opiskelijoilla on aikaa kysymyksen prosessointiin ja vastauksen muotoilemiseen.
- Kiinnitä huomiota siihen, että tekstien lauserakenteet ovat lukijoille tuttuja. Esimerkiksi lauseenvastike voi olla vaikea rakenne:
- luettuasi (“kun olet lukenut”) tai
- saadakseen (“jotta hän saisi”).
- Käytä opetuksessa ja ohjauksessa hyödyksi monimuotoisia esitystapoja: käytä monipuolisesti ääntä, tekstiä, kuvia, taulukoita, kaavioita jne.
- Tekstiä tai diaesityksiä oppimateriaalina käyttäessäsi varmista, ettei materiaali ole liian tiivistä, vaan jaettu tarpeeksi pieniin ja selkeisiin osiin.
- Tekstissä tärkeimmät asiat kannattaa korostaa visuaalisesti esimerkiksi lihavoinnilla tai väreillä.
Kieltä saa käyttää monipuolisesti ja luovasti, ja opiskeltavan alan tärkeät asiat ja termit täytyy oppia. On kuitenkin tärkeä varmistaa, että kaikki pysyvät opetuksessa mukana ja saavat mahdollisuuden opinnoissa etenemiseen.